Peppishuus!

Jaaaa nyt on viimein joulunodotus lähtenyt kunnolla käyntiin! Joitakin perinteitä on vaan pakko noudattaa ja pipareiden leipominen on yksi niistä. Ihan pikkutytöstä lähtien ollaan aina äidin kanssa leivottua piparkakkutaloja ja niitä on aina kehuttu upeiksi vaikka ollaan pikkusiskon kanssa koristeltu ne vähintäänkin epäilyttävän näköisiksi. Ja koska sokeria ja karkkeja on aina ollut liikaa ei kukaan muu ole suostunu luomusta syömään paitsi mummo. 

Eilen illalla oltiin ihan mestarileipureita tyttöjen kanssa ja taiottiin talo joka muistuttaa ehkä enempi epilepsiamökkiä kun muumitaloa! Jokaiselle oma pala ja tehkää mitä lystäätte - siltä just näyttääkin. Mutta hirmusen ylpeä mä olen tosta ja ihan hienokin siitä tuli vaikkakin vähän räikeä. 

Huomatkaa varsinkin toi yks edustava yksilö tossa keskellä!

Mimmilove

A secret date? A perfect candellight (well, almost) dinner? Some Mimmilove? Could a saturday become any better?!?

Välillä sitä täytyy vain saada viettää laatuaikaa parhaiden ystävien kanssa ja rauhoittua juttelemaan kaikesta tyhmästä mitä päähän pälkähtää.

Tänään on ollut aivan loistava päivä ja ollaan käyty Mimmin kanssa katsastamassa uusi ruokapaikka täällä Vaasassa. Viime kuinen Spices vei kyllä voiton tämän kuukauden koekaniinista Chili & Limesta (ei lemon & lime kuten Mimmi fiksuna tyttönä luuli) mutta hauskaa meillä oli silti!

Kun sääkin on suht aurinkoinen ja ihana ei tällaisia syyspäiviä voi olla rakastamatta! 

Antibiootteja ja puputohveleita

Jos multa kysytään pitäis Jumalan laittaa joku yläraja sille kuinka kauan ihminen saa olla kipeä. Viides viikko menossa, antibiootit veressä ja nenä tukossa, on tää syksy kuulkaa ihanaa aikaa! 

Tyhmä kun olen ei sitä tietenkään voi myöntää olevansa kipeä vaan kaikki asiat pitää silti saada tehdä! Ei tule kuuloonkaan että kotona voisi välillä vähän levätä vaan tietysti pitää päästä pyjamasitzille ja haalarisitzille niin että nyt perjantaina on vähintään vuosisadan flunssa! 

Pyjamasitzillä nyt sentään oli asiaankuuluva pukeutumistyyli ja puputossutkin pääsi vähän ulkoilemaan. 

Joulufiilistelyä!

Jeejeeejeeejee! Sanoinko että jee??

Tiedän että puolet maailman ihmisistä varmaan pitää tällaisia joulufaanaatikkoja noloimpana asiana jonka voi maailmalta löytää mutta minkä sitä lapsi itselleen mahtaa? Geeniarvonnassa voittaneena sain tietysti myös periä äidiltä suuren ja palavan rakkauden joulua kohtaan!

Niinpä meidän perheessä joulua ruvetaan fiilistelemään vähinyään (huom. vähintään!) kuukautta ennen joulua, lahjalistoja pohditaan jo kesällä, piparkakkutaikinaa pitää popsia ainakin paketillinen ja joulukalenterin valinta on vähintään parin tunnin operaatioa. Talohan tietysti pitää sisustaa asiaankuuluvasti joulumaaksi ja ne valot otetaan pois vasta tammikuussa!

Epäileekö kukaan jos kerron itse tehneeni ton tontun joskus ala-asteella?? 

Niinpä olen perinteitä noudattaen (miten upea lapsi olenkaan??) kaksi päivää yrittänyt poistaa kaikki kesään viittaavat koriste-esineet asunnostani ja lisäillyt joulukoristeita sitä mukaan! Muutamia kompromissejä jouduin tekemään ja niinpä joulupossut nyt hengailevat orkidean vieressä (tosi jouluista, tiedetään...) ja toi kukallinen viltti sai jäädä sohvalle.

Perinteistä puheen ollen. Kuinka hienoa on että jokaikinen syksy mulle iskee hirveä flunssa jonka seurauksena köhin, röhin, yskin, räin ja olen kaikin puolin ihanan puoleensavetävä ja upea?!? Epistä sanon minä... Äiti oli ihan varma että se johtuu tallista mutta kyllä toi bakteerikaveri mut täältä vaasastakin löysi. Prkl...

Niinpä sain tänään viettää pari ihanaa tuntia ylioppilaiden terveydenhuollossa (niillä ei ollut muuten yhtäkään joulukoristetta siellä.. nihkeätä..) ihan vaan hienojen uutisten vuoksi. Mulla oli periaate: en lepää siksi että mulla on flunssa. Mulla oli toinen periaate: en syö lääkkeitä flunssan takia. Voin ilolla todeta että noista periaatteista molemmat lens parvekkeelta ulos tänään. Olen selvästi periaatteiden mimmi!

Tilannetta parantaa kuitenkin se että sain käytyä vaatekaapin läpi ja pääsin eroon vanhoista rievuista, ja bonuksena voin viettää illan oman kullan kainalossa glögiä siemaillen ja suklaata mussuttaen! ♥ 

November begins with sadness..

Marraskuu alkaa suurella surulla. Tiedättekö sen tunteen kun toisen tuska tekee itsestä onnettomamman kuin jos itse olisi joutunut samaan jamaan. Kun tekisi mitä vain että toinen olisi kunnossa vaikka itse joutuisikin kärsimään vähäsen?

Rakas tietokoneeni pahoinpideltiin brutaalisti bussin tavara-tilassa viime viikonloppuna. Näyttöön tullut särö sen kun kasvaa kasvamistaan ja tänään on pakko viedä mun vauva nörtti-tohtorille hoidettavaksi.

Toivottavasti tervehdyt pian!