Tiedättekö miten loistava ihminen mä olen?
Se asia mitä olen eniten hehkuttanut uudessa työpaikassa (lue: tuunatut golfautot) ja joista olen lesonnut kavereille vähintään viisi kertaa päivässä vei kyllä eilen aika pahasti jalat alta. Minähän siis pällinä matkustelin siellä takaosassa yhdellä kädellä kiinnipitäen ja niinpä sitten ensimmäisessä mutkassa vedin mukkelismakkelis sinne maahan.
Taju meni.
Pääkoppaan tuli hienosti verta vuotava haava.
Mun koko kroppa on täynnä asfaltinpolttamia.
Hyvä minä! Mun mielestä otetaan isot taputukset ja aallot mun älyttömän järjen kunniaks!
Ei, mutta ainakin sitä huomasi että töissä on tosi ihania ihmisiä jotka oikeesti pitää omistaan huolta. Mutkin raahattiin kaverin kaverin luokse nukkumaan niin että työkamut sai yöllä käydä tarkastamassa etten ole kuollut. Kiitos siitä! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti