When is it okay to say I love you? Näin syvällisiä päädyin pohdiskelemaan kun oma rakas joululeffaa katsoessa täräytti kysymyksen: Koska kuuluu sanoa ”minä rakastan sinua”? Siinä hetkessä taisin vastata että silloin kun ”mä tykkään susta” ei enää riitä, mutta myöhemmin asia jäi muhimaan johonkin tuonne aivojen syvimpiin syövereihin kunnes se taas pompahti pintaan tänään junassa "Love actually"a katsoessa.
”Minä rakastan sinua” on jos mahdollista vielä voimakkaampi ilmaisu kuin englanninkielinen ”I love you”. Kaikki sanovat niin varmasti joskus, kyllä rakastuin palavasti kenkiini ensisilmäyksellä ja rakastan sitä ihanaa ihmistä joka palautti laukkuni kaupan infoon, mutta kuinka moni tarkoittaakaan sitä oikeasti?
Those three words
...are said too much...
...and not enough...
Is that so? And what is love, really? Onko se vain se maaginen asia joka tuntuu vatsanpohjassa, tuo punan poskille ja valaisee olemuksemme päälaelta sormenpäihin asti, vai onko se jotain paljon arkisempaa jota löytyy jokaisen ympäriltä missä ikinä olemmekaan?
I believe in both. Tahdon uskoa siihen että rakkauden voi löytää, tai oikeastaan tahdon uskoa että rakkaus löytää jokaisen. Tahdon uskoa että jokainen voi katsoa toisen ihmisen silmiin ja nähdä niissä kaiken sen rakkauden jonka tulee ikinä tarvitsemaan. Tahdon uskoa onnellisiin loppuihin ja siihen että joskus rakkaus kahden ihmisen välillä vain syttyy ja palaa elämän loppuun asti. Ja tahdon uskoa että kun itse löydän tuon rakkauden muistan kertoa siitä, joka päivä, vaikka se olisikin maailman itsestäänselvin asia.
Still, I also wanna believe in ordinary love. The kind of love you feel when someone does something nice for you. Tai kun löydät juuri ne etsimäsi korkeakorkoiset juhlakengät. Arkipäiväinen rakkaus on hetkellinen onnen tunne, täydellisen onnen tunne, joka täyttää kehon kun joku asia menee juuri toivomallamme tavalla. Joskus sitä täytyy vain rakastaa maailmaa itseään.
And so, täytyy minun olla samaa mieltä Snow Patrolin kanssa. Nuo kolme sanaa sanotaan varmasti liian harvoin. Kahden ihmisen välinen rakkaus muuttuu niin arkipäiväiseksi että unohdetaan miten tärkeää onkaan kertoa että rakastaa toista. Sitä pitää rakkautta itsestäänselvyytenä. Ja toisaalta sitä sanoo ehkä liian usein rakastavansa jotain mistä oikeasti vain pitää erittäin paljon, niin että sanat ”minä rakastan sinua” lopulta menettävät merkityksensä.
Still, I think we should say them too much, rather than keep them to ourselves. Cause in the end, you always wanna put out love in the universe!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti