Brilliant movie quotes!

No exceptions.

I love London and I love musicals!

Whiihhiii! Pari vuotta takaperin oltiin kavereiden kanssa Lontoossa pyörähtämässä (tai noh, viikkohan me siellä vierähti) ja se on kyllä kaupunki johon rakastuin heti. Ensinnäkin Brittiaksentti on ehkä seksikkäintä mitä on olemassa, menee jalat aina ihan veteliksi sitä edes ajatellessa. Toiseksi erehdyttiin kavereiden kanssa katsomaan kaksi maailman ihaninta, upeinta, supereinta ja fiilistäyteisintä musikaalia joihin rakastuin palavasti. 

Nämä kaksi musikaalia olivat "We will rock you" sekä "The Phantom of the Opera". "Mamma Mia":n castin pyörähtäessä Helsingissä käytiin katsomassa kyseinen musikaali Hartwall areenalla ja vaikka olinkin silloin palosammuttimen kokoinen muistan vieläkin sen fiiliksen kun porukka viimeisten kappaleiden aikana nousi seisomaan, tanssi tuolirivien välissä ja vaati lisää! Aivan fantastista ja uskomatonta! Sitä harvemmin kokee Suomessa. 

Joten kun pääsimme Lontooseen en voinut kuin nauraa ilosta kun huomasin että fiilis oli siellä ihan samalla tasolla kun Hartwallilla! Kädet oli näytöksen jälkeen taputtamisesta ihan hellät ja sitä vaappui teatterista sokerihumalaa muistuttavassa tilassa. 

Joten nyt kun vanhemmat heittivät idean Lontoonmatkasta minulle ja pikkusiskolle pyöriteltäväksi ei meidän tarvinnut edes hetkeä miettiä. Lontooseen ja musikaaleja katsomaan pitää tottakai päästä! Nyt ovat mietintämyssyssä Wicked, Leijonakuningas ja Les Miserables joista kaksi viimeiseksi mainittua ovat vahvemmat ehdokkaat koska pikkusisko on jo päässyt Wickedin katsomaan Broadwaylla.

Mutta siis ihan oikeasti! Lontoo! Siis Lontoo! Rakkauskaupunki jonne olen jo pidemmän aikaa halunnut päästä uudestaan! Pääsiäisloma and London, here I come!

Diamonds are a girl's best friend!

Kyllä, tahtoisin noista vaikka kaikki mutta oikeasti olen haaveillut pidemmän aikaa kultaisesta sydänriipuksesta joka voisi kulkea kaulassa päivästä toiseen olematta mikään suurensuuri asuste. 

A girl can dream right?? 

You just gotta love them!

Mitä vanhemmaksi tulen sitä syvemmin ja palavammin rakastun vanhoihin disneypiirrettyihin. ♥ Niissä vaan on sitä taikaa joka tunkeutuu kehon jokaikiseen soluun ja saa ihmisen tuntemaan itsensä onnelliseksi. 

Tänne Espooseen tultuani olen katsonut ainakin neljä disneyn klassikkoa ja yhden leijonakuningas kolmosen (joka sekin on ihan viihdyttävä!) ja vakaa aikomukseni on istua nenä kiinni ruudussa ainakin pari iltaa niin että pääsen katsomaan kaikki lapsuuslempparit! 

Do you remember wanting to run through the plains of Africa with Simba?

Go to the enchanted castle with Belle?

Go to the ball with Cinderella?

Swing through the jungle with Tarzan?

Ride a magic carpet with Aladdin?

Save China with Mulan?

Shrink to toy size to play with Buzz and Woody?

Turn into mer-people and go under the sea with Ariel?

Yes, I do remember. Koska minä halusin tehdä kaikki nuo asiat. Halusin lisäksi lentää Mikä-Mikä-Maahan Peter Panin ja Helinän kanssa, nukkua satvuotisunet Ruususen tapaan kunnes minut herättäisi oma prinssini, löytää seitsemän pientä miestä mökistä Lumikin kanssa ja elää Olymposvuorella Herkuleksen ja muusien kaverina. 

Halusin tehdä nuo kaikki asiat, ja joskus musta vaan tuntuu pahasti tältä: 

Joo, myönnettäköön. Olen pahasti addiktoitunut onnellisiin loppuihin. Tänään on kuitenkin ollut aivan loistava päivä jota ei tietenkään voinut päättää muuhun kuin disneyn katseluun. Ja voi sitä onnen määrää kun taas muisti mitä juuri tässä leffassa rakastaa!

Cinderella walked on broken glass

Sleeping Beauty let a whole lifetime pass

Belle fell in love with a hidious beast

Jasmine married a common thief

Ariel walked on land for love and life

Snow White barely escaped a knife

It was all about blood, sweat, and tears

because love means facing your biggest fears.

Ihanat juonet j upeat sanomat tulevat aina leffoissa esiin. Hyvä voittaa aina, unelmiin kannattaa uskoa ja niiden vuoksi kannattaa taistella! Miten kukaan voi uskoa että maailma on paha paikka kun on katsonut muutaman disneypiirretyn? Mä taisin just keksiä ratkaisun kaikkiin maailman ongelmiin! Pistetään vaan poliitikot vähän tapittamaan Kaunotarta ja Hirviötä niin eiköhän sodat jo tyssää alkuunsa. Ja vähän Bambia ja Ruususta perään niin maailmantalous onkin jo kunnossa. Pikkurikollisuus karsitaan lopuksi pienellä Peter Pan maratonilla ja Voilá! Upea maailma odottaa! 

The bunny's got a point! 

I've got two new men in my life....

......they're called Ben and Jerry.

Jäätelön mussutus suoraan myyntipakkauksesta disneyleffojen kera! Siinä on sitä jotain!

Every girl wants to be Carried away!

Jokainen nainen on varmaan jossain vaiheessa elämäänsä katsonut Sex and the Cityä ja uneksinut kävelevänsä Carrien 400 dollarin kengissä pitkin Manhattanin katuja!

Mulla alkoi pari vuotta takaperin aika paha kenkäfetissi. Jokaiseen asuun sopisi eri kengät ja korkkareihin hurahtaneena löytyy kaupoista yhä useammat ihanat krokokengät jotka voisin kotiuttaa. Ja kuinka väärältä tuntuukaan kävellä pitkin vesilätäkköisiä katuja tietäen että kengät ansaitsisivat parempaa?

Ei kai siis ole ihmekään että haluaisin siirtyä suoraan Carrien elämään? The girl's got everything; a fabulous job, great friends, a glamorous life and a shoe collection to die for! Mikä siinä on että vaikka omakin elämä on täydellisen ihanaa haluaisi sitä välillä jonkun toisen elämän?

Koska se vaikuttaa niin jännittävältä, erilaiselta, ennalta-arvaamattomalta ja yllätyksentäyteiseltä? Koska harmaan arjen sijasta olisi ihanaa joskus heittäytyä seikkailun vietäväksi, juosta upeiasta edustustilaisuudesta toiseen ja ? Why is it that we don't settle for fine? Why do we want extrodinary?

Mutta sitten toisaalta, kun asiaa rupeaa kunnolla ajattelemaan ei sitä kuitenkaan vaihtaisi palaakaan elämästään pois. Sitä rakastaa niitä arjen pieniä iloja aivan liikaa luopuakseen niistä. Ja tämän voisi oppia muistamaan siinä vaiheessa kun ahdistus iskee, kun päässä pyörii "When will my life begin" ja kaikkien muiden elämät tuntuvat jännittävemmiltä kuin oma.

In the end, it wouldn't be fun to be anybody else, I love being me too much!

Hormoonihirviön käsittelyopas

Tänään on ollut just sellanen päivä että oisin voinut vaan jäädä nukkumaan. Älkää ymmärtäkö väärin, mulla oli muuten hirmusen kiva päivä, mun harjotusjakso alko oikein mukavasti ja niin eespäin mutta moni asia meni myös ihan pyllylleen. 


Ensinnäkin, jouduin heräämään kello seitsemän. Siihen nähden että olen viime aikoina noussut aikaisintaan yhdeksältä oli se jo melkoinen saavutus että pääsin sängystä tappamatta ketään. 


Toiseksi, olisin saanut työhaastattelun H&:lle jos olisin ollut tällä viikolla Vaasassa. Harmittaa ihan pirusti että olen Espoossa koska olisin tosissani halunnut sinne töihin. Tässä vaiheessa teki viimeistään mieli rikkoa jotain ja repiä oma käsi irti. 


Kolmanneksi, päätin alkuviikosta että nyt lähtee terveysviikko käyntiin niin että pääsisi vähän näiden kolmen viikon aikana hoikistumaan. Mutta metsäänhän sekin homma meni. 

Miks mulle aina käy näin??

Tänään oisin kyllä tarvinnu jonku joka ois kävelly perässä suklaapatukka kädessä... 


Jokainen hormonihirviö tietää, että kerran kuussa tulee sellaisia päiviä, joina miehen ei tarvitse kuin avata suunsa ja hengenlähtö on lähellä. Siksi jokaisen miehen tulisi tulostaa tämä pieni opas paperille ja säilyttää sitä lompakossaan ajokortin ja muiden tärkeiden papereiden joukossa. 

VAARALLISTA: Mitä tänään syödään? 
TURVALLISEMPAA: Voinko auttaa päivällisen valmistamisessa? 
TURVALLISINTA: Minne haluaisit lähteä syömään päivällistä? 
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata. 

VAARALLISTA: Mitä sulla oikein on päälläsi? 
TURVALLISEMPAA: Wau, näytät hyvältä ruskeissa vaatteissa. 
TURVALLISINTA: WAU! 
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata. 

VAARALLISTA: Mikä nyt mättää? 
TURVALLISEMPAA: Etkö nyt vähän ylireagoi? 
TURVALLISINTA: Ota tästä 50 egeä. 
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata. 

VAARALLISTA: Kannattaako tuota nyt syödä? 
TURVALLISEMPAA: Olisi tuolla omenoitakin. 
TURVALLISINTA: Ottaisitko lasillisen viiniä tuon kanssa? 
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata. 

VAARALLISTA: Mitä sinäkin olet koko päivän tehnyt? 
TURVALLISEMPAA: Toivottavasti et ole rasittanut liikaa itseäsi. 
TURVALLISINTA: Näytät tosi hyvältä tuossa aamutakissa. 
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata. 


Note to self: Naisena olemisessa on toisaalta se kiva homma että joskus suklaa ihan oikeasti korjaa kaiken!

Kannattaa!

Tiedättekö mikä kannattaa?!? Noh, mäpä kerron: olla H:n seurassa silloin kun sillä iskee inspis!

Löydettiin eilen Hennan kanssa ehkä maailman ihanin valokuvausblogi ja niinpä mun Hennalla tuli innostus taas vähän leikkiä meikeillä ja toteuttaa itseään :) Oon varmaan jotenki vähän vinksahtanu mutta mun mielestä on ihanaa kun joku laittaa mun hiukset ja meikit. Eikä musta toki tule itsetietoinen kun Henna ensin laittaa mut hienoks ja sit vielä photoshoppailee kuvat mun eduks! Niitä kuvia on vielä tulossa!

Kaikilla tytöillä pitäis olla ystävä jolla on mielikuvitusta ja jolla riittää inspiraatiota. Koska musta on aivan loistavaa kun tällanen pullaposkikin saa toimia mallina paremman puutteessa. Ja kai sitä itsekin pikkuhiljaa oppisi jopa vähän ilmehtimään ja eläytymään niin pääsis noi hienot meikitkin paremmin oikeuksiinsa.

©HA

Huomatkaa että jos on tarpeeksi fiksu voi kotoa löytää vaikka mitä kivaa jolla asustaa. Henna olisi halunnut höyheniä tai vastaavaa kivaa mutta koska askartelulaatikkoni jostain kumman syystä on tyhjä päädyttiin repimään vanhoja sanomalehtiä ja liimattiin niitä ihoon. Eikä muuten toki sattunut siinä vaiheessa kun ne piti repiä irti. Noh, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis niinhän sitä sanotaan.

©HA

On muuten aika sairasta huomata miten erinäköiseksi sitä tulee kun pikkasen laittaa väriä naamaan! Mun tukka muuttui ton kasvovärin avulla oranssiksi ja muutenkin muutuin ihan kauhuleffasta karanneen näköiseksi. 

©HA

Ulkona oli muuten mitä ihanin auringonpaiste vaikka noi kaksi ensimmäistä kuvaa ei ehkä ihan siltä näyttänyt ja kuvausession jälkeen lähdettiin käsikynkkää kadun toiselle puolelle vege-lounaalle. Suurena Cous-cous:in vihaajana olin vähän, myönnettäköön, kauhuissani mutta taas mun parhaat todisti että kun on tarpeeksi lahjakkaat ystävät ei tarvitse pelätä edes pupunruokaa. Miksi minä olen ainoa joka ei ole piilolahjakkuus?

Ah well, miten se menikään, nuotit on nössöille ja harjoittelu lahjattomille joten näillä mennään! Mä voin sitten tulevaisuudessa olla se tyttö jolla on mahdottoman paljon julkkiskavereita (näyttelijä, masterchef, america's next top model-valokuvaaja jne) ja itse saa vain juosta kavereiden aveccina häppeningistä toiseen. Doesn't sound too bad at all!

Just joy!

Joskus (viime aikoina itse asiassa aika useinkin) sitä huomaa istuvansa illalla, kuuntelemassa lempparileffojensa soundtrakkeja, vain miettimässä kuinka täydellistä elämä onkaan!

Takana on vähän erilainen viikonloppu. Pääsin auttamaan poikia muuttopuuhissa, vaikka (kröhm!) taisin kyllä olla enempi tiellä kuin avuksi, mutta ei kait siinä mitään, hauskaa oli! Pitkän perjantai-illan päätteeksi huomasin omaksi ilokseni että lauantaina oli itse asiassa yllättävän helppoa nousta sängystä ylös ja suunnistaa kohti kirjastoa. Oh yes, en tiedä mikä hetkellinen aivokasvain mulla oli mutta kello 11.00 löysin itseni kirjastosta tekemässä koulutyötä. Ja tämä tulee tytön suusta joka ei lukenut yhteenkään tenttiin viime vuonna. Uskokaa tai älkää.

Ja vielä hauskempaa oli palata poikien luokse pahimpaan darraluolaan ikinä, kun itse on aurinkoisemmalla tuulella kuin aikoihin! Ainiin, ja vaikka minulle kuinka naurettiin kun sanoin katsovani Peter Pania illalla löysin siinä kuuden aikoihin kuusi tosi kovaa jätkää telkkarin edestä, kapteeni koukkua katselemasta.
Rakastuin. Ja tiedättekö mitä?
I do believe in fairies, I do, I do!
I really do. Because otherwise, there would be no story.

Nyt sitä sitten istutaan ja lataillaan taas lisää soundtrackeja i-podille!
---

And how about today? Meillä oli Mimmin kanssa deitti maailman ihanimmassa ruokapaikassa, nimittäin Spiceksessa. Oikea pieni helmi täällä vaasassa josta en tiennyt ennen tätä kesää! Taidettiin istua siellä ikkunan vieressä ainakin pari tuntia vain jutustelemassa maailman menosta, yhteisista kavereista, ällösöpöistä jutuista, ihmissuhdesotkuista ja kaikesta pöljästä. Hihiteltiin kuin kaksi teiniä konsanaan ja nautittiin vain siitä ettei ollut kiire mihinkään.

Kotimatkalla käytiin vielä Arnoldsin kanssa mussuttelemassa muffinsseja ja suunnattiin lopuksi kotisohvalle katsomaan lapsellisia, rakkaita ja ihania piirretyjä. Tiedättekö, noissa vanhoissa leffoissa on vaan maailman ihanimmat lapsuusmuistot kiinni. Ja niin suloiset sidekickit ettei niitä voi olla rakastamatta! Siinä vaiheessa tosin kun Mimmi päätti verrata minua Joutsenprinsessan Jamboon totesin että sille ei ehkä kannata esitellä ihan kaikkia mun lempileffoja.

But i guess she had a point though.. Olen ärsyttävä, kova-ääninen ja luulen vähän liikaa itsestäni. Ei kai siitä mihinkään pääse, tyhmä mikä tyhmä, ja silti niin onnekas että elämässä on ihania ihmisiä jotka jaksaa tätä pärstää katsella!

Gotta love him! 

The circle of happiness!

Joskus vain tulee vastaan niitä päivä kun koko maailma näyttää hymyilevän. Sitä nousee sängystä oikealla jalalla ylös ja tanssahtelee asunnon läpi pienen ilohurrikaanin tavoin. Nappaa keksin kaapista ja päättää laittaa lempparikengät jalkaansa, ihan vaan koska ne saa aina kävelyn tuntumaan hauskemmalta. Pieni sotku ei haittaa, aurinko paistaa kirkkaammin ja syksyn tuulikin tuntuu vain työntävän eteenpäin sen pörröttäessä hiukset mahdottomaan takkuun. Yep, tällaisina päivinä ei mikään voi masentaa ja kaikki tuntuu loksahtavan paikoilleen!

Itse en koe olevani mitenkään masisteleva ihminen mutta silti näitä näin loistavia päiviä sattuu omalle kohdalle harvoin joten niistä tulee ottaa kaikki ilo irti. Ei tekemällä mitään ihmeellistä mutta vain olemalla. Saa kulkea kaupungilla nappikuulokkeet korvilla ja hymyillä vastaantulijoille, Heitellä lehtiä ilmaan ja katsella kuinka ne tanssahtelevat tuulessa ja muistuttaa itseään siitä kuinka kivaa onkaan olla minä.  

Kaikki arkipäiväinenkin tuntuu lämpöiseltä ja jännittävältä. Sitä ilahtuu löytäessään ikivanhan nalle-puh hupparin kaapinpohjalta, pienetkin saavutukset kuten se että muistin kastella ruukkukasvit tuntuvat mahdottoman upeilta ja vasta parin kuukauden päästä vietettävä joulukin tuntuu jo kutittelevan vatsanpohjassa!

Niin, miten ihanaa onkaan välillä vain nauttia elämästä? Siitä harmaasta arjesta joka yleensä tuntuu niin ylitsepääsemättömän synkältä mutta loppujen lopuksi on juuri niin ihanaa kun siitä tekee? I'm truly starting to believe in the circle of happiness. Kun on itse tarpeeksi iloinen, se tarttuu muihin and eventyally, it will come back to you!  

Happened a few days ago..

Loistavaa että kirjoitan juttuja jotka unohdan postata, hyvä minä!

Happened a few days ago:
Huhhejjaa! Pitkästä aikaa yksin kotona ja vaikka yleensä vihaankin yksinoloa tuntuu hiljaisuus nyt oikeastaan ihan kivalta. Saa raahustaa ympäri asuntoa liian isoissa villasukissa, jättää tavarat just siihen mihin ne tippuu ja röhnöttää sohvalla.

Tänään nukuin melkein yhteen, yhteen! Siihen nähden että en ole viimeiseen vuoteen nukkunut edes kahteentoista tekee tästä melkoisen saavutuksen. Olipa kerrankin ihanaa vain maata sängyssä ja ihmetellä maailman menoa.
-----

So what DID happen a few days ago? Meillä ol i aivan loistavat teemabileet kahtena päivänä peräkkäin. Ekoissa pukeuduin minni-hiireksi (voiko muuten retardimmalta näyttää??) ja toisissa oli teemana 80's! Eli neonvärit ja kreppirauta kunniaan!

Tiedättekö musta tuntuu että jokaiset juhlat missä on joku teema muuttuu aina hetkessä hauskemmiksi. Mä kuulun niihin joiden mielestä on tajuttoman hauskaa repiä vaatekaapista ällöttäviä yhdistelmiä, on kivempi olla yli-kuin alipukeutunut, eikä minua haittaa laittaa pientä omaisuutta hauskaan asuun. 

Musta tuntuu että monikin tyttö tunnistaa itsensä jos sanon että tää pukeutumisfetissi alkoi jo ihan lapsuudessa. Ensin sitä kokeillaan äidin meikkejä, pukeudutaan prinsessamekkoihin, äidin hääpukuun.  Sitä kopistellaan ympäri taloa äidin korkkareissa niin että lattiassa näkyy vieläkin jälkiä. Ja nykyään ollaan ihan intona kun on halloween, joulu, pääsiäinen jne jne jne. Niinpä, jokaikinen mahdollisuus hauskutteluun käytetään hyväksi! 

Girls just wanna have fun! :D

Beslutsamhetsångest

Står hemma, i en svart body + electric blue leggins. Överväger att ta på mig pinka minishorts. That's s-a-d.

Damn you 80's!

One more:

© HA

Viha/rakkaussuhde

Kesälapsi. Siksi olen aina nimittänyt itseäni ja yleensä syksyn tullessa kiroan kaiken syksyyn liittyvän alimpaan helvettiin. Multa viedään shortsikelit, rusketus, uimismahdollisuus, jätksikiskan taika, unettomat kesäyöt sekä yöuinnit kuunvalossa. Episttä, tyhmää ja julmaa.

Mutta sitten tulee tällaisia päiviä, kun aurinko paistaa, puiden lehdet on täydessä väriloistossaan, tuuli heiluttelee hiuksia ja kaapista saa kaivaa mun rakkaat vaaleanpunaiset villasukat. Ja lämpöiset kaulahuivit ja syyskengät ja säärystimet ja ja ja!

Niinpä, typerä syksy tekee itsensä vihaamisesta todella vaikeaa. Murr.... Almost makes me hate it even more. Yeah, almost.