maanantai 3. lokakuuta 2011

Viha/rakkaussuhde

Kesälapsi. Siksi olen aina nimittänyt itseäni ja yleensä syksyn tullessa kiroan kaiken syksyyn liittyvän alimpaan helvettiin. Multa viedään shortsikelit, rusketus, uimismahdollisuus, jätksikiskan taika, unettomat kesäyöt sekä yöuinnit kuunvalossa. Episttä, tyhmää ja julmaa.

Mutta sitten tulee tällaisia päiviä, kun aurinko paistaa, puiden lehdet on täydessä väriloistossaan, tuuli heiluttelee hiuksia ja kaapista saa kaivaa mun rakkaat vaaleanpunaiset villasukat. Ja lämpöiset kaulahuivit ja syyskengät ja säärystimet ja ja ja!

Niinpä, typerä syksy tekee itsensä vihaamisesta todella vaikeaa. Murr.... Almost makes me hate it even more. Yeah, almost.


Ei kommentteja: