Joskus vain tulee vastaan niitä päivä kun koko maailma näyttää hymyilevän. Sitä nousee sängystä oikealla jalalla ylös ja tanssahtelee asunnon läpi pienen ilohurrikaanin tavoin. Nappaa keksin kaapista ja päättää laittaa lempparikengät jalkaansa, ihan vaan koska ne saa aina kävelyn tuntumaan hauskemmalta. Pieni sotku ei haittaa, aurinko paistaa kirkkaammin ja syksyn tuulikin tuntuu vain työntävän eteenpäin sen pörröttäessä hiukset mahdottomaan takkuun. Yep, tällaisina päivinä ei mikään voi masentaa ja kaikki tuntuu loksahtavan paikoilleen!
Itse en koe olevani mitenkään masisteleva ihminen mutta silti näitä näin loistavia päiviä sattuu omalle kohdalle harvoin joten niistä tulee ottaa kaikki ilo irti. Ei tekemällä mitään ihmeellistä mutta vain olemalla. Saa kulkea kaupungilla nappikuulokkeet korvilla ja hymyillä vastaantulijoille, Heitellä lehtiä ilmaan ja katsella kuinka ne tanssahtelevat tuulessa ja muistuttaa itseään siitä kuinka kivaa onkaan olla minä.
Kaikki arkipäiväinenkin tuntuu lämpöiseltä ja jännittävältä. Sitä ilahtuu löytäessään ikivanhan nalle-puh hupparin kaapinpohjalta, pienetkin saavutukset kuten se että muistin kastella ruukkukasvit tuntuvat mahdottoman upeilta ja vasta parin kuukauden päästä vietettävä joulukin tuntuu jo kutittelevan vatsanpohjassa!
Niin, miten ihanaa onkaan välillä vain nauttia elämästä? Siitä harmaasta arjesta joka yleensä tuntuu niin ylitsepääsemättömän synkältä mutta loppujen lopuksi on juuri niin ihanaa kun siitä tekee? I'm truly starting to believe in the circle of happiness. Kun on itse tarpeeksi iloinen, se tarttuu muihin and eventyally, it will come back to you!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti